keskiviikko 24. elokuuta 2011

Pahimmanlaatuinen raksaärsytys, -väsymys ja yleinen stressi... (Varoitus: Tämä teksti sisältää valitusta ja rutinaa! eikä yhtään kuvaa)

Allekirjoittaneeseen on iskenyt vakavanlaatuinen raksamasennus ja -väsymys. Ei hyvä yhdistelmä, kun siihen lisätään vielä koko vuoden kaamein opetusjakso ja järkyttävät määrät työtä, jota ei ehdi tehdä, kun on illat lasten kanssa kaksin ja mies on raksalla. Joten kaikki hommat kasaantuvat eikä viikonlopuistakaan ole mitään apua. Päivittäminenkin jäänyt vähälle. Olkaa siis kiitollisia kaikki, joilla on se kuuluisa tukiverkko lähellä!

Kirvesmies lähti tiistaina viikon lomalleen, tulee ensi tiistaina takaisin. On kyllä niin mahtava tyyppi, ilman häntä oltaisiin oltu pulassa. Varsinkin kun vastaavan mielenkiinto meidän projektiin tuntuu lopahtaneen täysin. Ei ole paljon kuulunut eikä näkynyt meidän tiluksilla.

Hommat ovat edenneet tosi hyvää vauhtia kuitenkin, tällä hetkellä näyttää edelleen siltä, että lokakuussa olisi mahdollista muuttaa. Tosin muutto siirtynee pakostakin marraskuulle töiden takia. Mutta melkein kaikki kiintokalusteet tulevat viikolla 39, Kirenan liukuovikomerot viikolla 40, kodinkoneet ja portaat viikolla 41. Pukkilan laatat on tilattu (tosin tulevat yhtä laattaa lukuun ottamatta Starkin kautta), noudetaan ensi ke. Onneksi melkein kaikki pintamateriaalit on ostettu ja haettu, tähän touhuun kun saisi vielä alkaa rautakaupoissakin, niin voi jessus...

Jotain positiivistakin... Pikkuraksaajat ovat ihan innoissaan raksalla, isompi siksi että kavereita on koko katu täynnä. Kun yhdestä pihasta joku lapsi lähtee syömään, seuraavasta on toinen jo tulossa takaisin ulos. Kuopus puolestaan istuskelee, kantaa pikkuklapeja edestakaisin ja puuhailee leikkimökissään.

Mutta ehkä tämä tästä, viimeistään sitten marraskuussa. Hattua nostan kaikille niille, jotka rakentavat talon ihan itse alusta alkaen, sekä em. henkilöiden perheille! Meistä (lue: minusta) ei olisi siihen rumbaan.

1 kommentti:

  1. Jaksamista raksalle ja töihin! :)

    Ei ole ihmekään, jos väsyttää ja stressaa. Työtä on niin mahdottoman paljon! Kaikkea sellaista pientäkin, koko ajan jotain muistettavaa: mitä piti tilata, mitä hakea rautakaupasta, kenelle soittaa ja minne laittaa viestiä.. Työmäärää ei voi uskoa, ellei sitä itse ole kokenut. Sen vuoksi ei aina läheisetkään ymmärrä ja osaa tarjota apuaan, vaikka asuisivatkin lähellä. :/

    Meillä ei remontti olisi valmistunut ikinä, jos olisin ollut kesän töissä. Onneksi koulut on kesällä kiinni! :D Toisaalta nyt syksyllä tuntuu siltä, että olen jopa lomalla koulussa ollessani. No, sijaisella on toki aina helpompaa, kun ei ole juuri muita kun se tuntien pito.

    VastaaPoista